Joroinen pakettiin viikon pohtimisen jälkeen. Otsikko ei liikoja lupaile, mutta mahtuu mukaan jotain hyvääkin, jonka napata mukaan takataskuun. Ja onhan se kuiteskin Joroinen, El Clasico, Suomen Hawaijilla, Savon Pariisissa. Ennen kisaa suurin puheenaine oli lämpötila, tai oikeastaan veden lämpötila. Mennäänkö märkkärillä vai ilman? Lopulta kisa-aamuna virallinen ilmoitus oli, että ilman mennään. Tulihan tuota keskustelua seurattua melko tiiviisti, vaikka itselle se oli ihan sama millä mennään. Enemmän mietitytti, kuinka on palautunut täpäriltä.
Viime vuoden tapaan paikan päällä oltiin torstaina ja perjantaina sitten seurattiin poikien kans paremman puoliskon sprinttiä, hoidettiin ilmoittautumiset, kisa-infot sekä pyörän viennit. Pyörän viennin jälkeen hoksasin illalla nukkumaan mennessä, että eipä tullut edes testattua, että kaikki toimii moitteetta. Lähinnä mietitytti siksi, että vaihdoin levykiekon paikalleen vasta kyseisenä päivänä. Eipä sitä kauaa jaksanut murehtia, sillä fiilikset kisaan oli korkeat ja vähän tuli ladattua odotuksiakin, kun olotila ennen kisaa ja varsinkin kisa-aamuna oli loistava.
UINTI – 30.42
Ennen kisaa olin testannut Oulussa paria eri kisa-asua, millä olisi paras uida. Valitsin lopulta vanhan seuran housut sekä sitten T1:ssä paidan päälle. Ns. Parempi kisa-asu tuntu hörppäävän vettä liikaa kaula-aukosta, joten tällä mentäisiin.
Kuvan ottanut
@BullseyeTeemu
Perinteisesti rolling start ja lisänä viime vuoteen viisi kisaajaa kerrallaan n. 5 sekunnin välein. Tuttu tapa jo Itävallan täpäriltä. Toivottavasti saa jatkoa, sillä paljon nopeammin pääsee kiinni uintirytmiin. Siirryin lähdössä aika lailla kärkipäähän ja tavoitteena oli minimissään 32-33 min. uintiaika, kun ilman märkkäriä mentiin. Starttia oli aikaistettu 30 minuuttia, jolla haluttiin välttää mahdollinen ukkosrintama. Ukkosta lopulta ei tullut, mutta aikaistaminen passasi hyvin. Olin hyvissä ajoin valmiina, joten odotteluksi olisi muuten mennyt.
Viihdoin startti koitti ja game face on! Juoksu veteen ja yksi hyppy hyvään liukuun. Terävä alku noin 100 metriä ja hyvään rytmiin. Lähti menemään kuin oppikirjasta. Alusta alkaen joku kutitteli tasaiseen jalkapohjia, mutta eipä se pahempaa häiriötä aiheuttanut. Hyvä rytmi jatkui ja suunnistuskin meni aika hyvin. Pari kertaa joutui korjaamaan suuntaa, mutta ei mitään siksakkia. Tasaista menoa jatkui samalla kaavalla, joten ei mitään ihmeellistä kerrottavaa. Loppusuoralla alkoi mielessä kytemään ajatus ennakkoa paremmasta ajasta, sillä uinti tuntui hyvältä edelleen ja age groupin kärkilähtijät oli edelleen suhteellisen lähellä edellä. Vihdoin rannassa, lasit silmiltä ja kelloon uinnin väliaika. 30.40 näytti polarin aikarauta. Jumaleissön! Melkeen puoltoista minuuttia ennakkoa parempi. Perässä tullut kutittelija olikin tuttu kaveri. Pro Vicrtorian Antti Ylönen.
T1 – 2.39
Lähtökohtaisesti nopea vaihto , kun märkkäriä ei tarvinnut riisua. Not, jotain taas tuli sählättyä. Sykevyö ei meinannut mennä kiinni, paidan laitto oli todella nihkeää märästä ihosta johtuen ja jotenkin sitä sähläsi taas kerran. Kaveria ohi oikealta ja vasemmalta. Ehkä sitä joskus oppii…
Kuvan ottanut
@BullseyeTeemu
PYÖRÄ – 2.26.23
Sykkeet korkeella, kuten itsellä aina pyörän alussa. Otin rauhassa vauhtia koneeseen, ennen kuin aloin säätää kenkää kiinni pyörän selässä. Hyvin meni. Sykkeetkin rauhottui Joroisten TB:n kääntöpaikalle mennessä ja pyöräjalka tuntui hyvältä. Pikku hiljaa takaa alkoi tulla vahvempaa pyöräilijää, kuten saattoi odottaakkin. Rantasalmelle kääntymisen jälkeen meno alkoi tökkiä ensimmäiseen nousuun. Töitä piti tehdä ihan tosissaan että sai pyörää liikkeelle. Edellä menevät selät kaikkosivat tasaiseen. Tasaiselle meno pysyi vielä kohtuullisena, mutta rentous oli ties missä. Reitti oli tänä vuonna kahtena kierroksena, joten Rantasalmelle asti ei menty, vaan kääntöpaikka huomattavasti aiemmin ja kierroksia siis kaksi. Kääntöpaikalla keskari vielä hyvin tavoitteessa, vaikka pyöritys oli ollut melkoista runnomista. Sama meininki jatkui sitten toiseen suuntaa.
Toiselle kierrokselle jälleen TB:n kääntöpaikan kautta. Kannustushuutoja pojilta kuulin, vaikka silmiin he eivät osuneet. Nostatti fiilistä jonkun verran. Rentous ja vauhti puuttui edelleen. Pelkkää runnomista ja tuskaista menemistä. Vauhti tippui toisella kierroksella vaikka kuinka yritti työstää. Vesisadekin oli alkanut ja visiiristä piti etsiä paikkoja josta nähdä eteenpäin. Eipä se hidastanut, mutta ei menevää fillaria tänään. Oli kyllä pitkä viimeinen 25 kilsaa. Kello pysähtyi aikaan 2.26.23. Muutaman sekunnin erolla sama aika kuin viime vuonna, joka oli kyllä pettymys.
Kuvan ottanut
@BullseyeTeemu
T2 – 2.39
Toisessa vaihdossa ei mitään ihmeempää. Takaraivossa nyki heikko pyörä, joten sai puskea juoksufiilistä esiin ihan tosissaan. Ei nopea vaihto, mutta ei katastrofi. Menomonot liikkeelle, vika osuus edessä.
JUOKSU 1.38.03
Kannustusta tuli jälleen omalta perheeltä, mikä saa paskankin fiiliksen nousemaan. Sille oli tarvetta. Tavoite oli juosta 4.25-4.30 kilsoja ainakin kaksi ekaa kierrosta, joilla saisi pohjaa hyvälle loppuajalle juoksun osalta. Sitten hyppäsi kehiin Jore Marjaranta ja alkoi takomaan biisiä; Haaveet kaatuu. Ei ollut juoksujalkaakaan tänään. Ekan kiekan aikana tuli jo selväksi, että tänään ei kulje juoksukaan. Ekaa kertaa tämän touhun aloittamisen jälkeen mietin kisan keskeyttämistä. Tai mietin sitä ekan kierroksen aikana aika monestikin. Jostain kaivoin lopulta ajatuksen päähän, että jos nyt keskeytän niin ensi kerralla se tapahtuu paljon heppoisemmin perustein. Naatitaan nyt perkeles! Eipä tartte hikoilla kun vettäkin tulee niin maan perkuleesti. Välillä piti yrittää kiristää vauhtia, mutta ei ollut sitä paloa silmissä enää. Pikku loppukiri kuiteskin piti ottaa ihan perinteitä kunnioittaen. Se oli siinä. Done! Kello stoppiin ajassa 4.40.27.
Kuvan ottanut
Parempi puolisko
KISAN JÄLKEEN
Vaikka lähtökohdat olivat Joroisille hieman erit mitä aiemmin, olin asettanut kuitenkin tavoitteeksi parantaa ennätystä. 4.35 oli targettina ja minimitavoite. Ei se aina onnistu ja pää pitää kaivaa puskasta esiin. Se on vain kisa, yksi muiden joukossa. Omat analyysit tein tietysti ja valkun kanssa käytiin viikolla puhelimessa analysointi. Ei ollut vaan kroppa täysin palautunut täpäriltä ja vaikka viimeistelyharjoituksen menivät nappiin, niin ne tyhjensivät tankkia liikaa ja liian nopeasti täpärin jälkeen. Ja jossain vaiheessa tulee myös eteen se, että riemukulku loppuu ja kyykkäyksiä tulee eteen. Se tuli nyt Joroisilla. Homma käsitelty ja askelmerkkejä hieman korjattiin kohti Turun Challengen puolimatkaa. Tuo kisa on ns. kakkoskisa kesälle ja aika varmasti vika kisa kesälle, joten sinne sitten all in. Ennen Turkua vielä tulee uusi juttu itselle, kun käydään Pro Victorian porukalla tempaseen Virpiniemi Triathlonissa sprinttiviesti. Saan kunnian aloittaa eli koitetaan uida hyvä alku pyörälle ja juoksulle. Sitä kohden. Vielä on kesää jäljellä!
-Mika-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti